Vauva- ja perheuinti – mitä se on?

Vauvauinti on tullut Suomeen ja muihin Pohjoismaihin 1980-luvun alussa. Suomessa vauvauinnista, sen kehittämisestä ja kouluttamisesta vastaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) vauvauintityöryhmä.

Vauvauinti on perheen yhteinen harrastus, jossa lapsi on toiminnan ja huomion keskipisteenä. Vauvauinnissa lapsi ei opi itsenäisesti uimaan vaan vanhempien valvonnassa ja avustamana leikkimään vedessä ja sukeltamaan. Vauvauinnissa pikkuinen tottuu veteen turvallisesti ihokontaktissa vanhempiensa kanssa ja lapsi riemuitsee saadessaan jakamatonta huomiota, kehuja ja kannustusta vanhemmiltaan. Ympäröivän veden paine ja liike tuntuu vauvasta myös turvalliselta. Se antaa vauvalle lähes samanlaisen tunteen kuin hellä syleily tai kapaloon kääriminen.

Ihanteellinen vauvauinnin aloittamisikä on noin 3 kuukautta mutta uintiharrastuksen voi aloittaa myöhemminkin. Kolmen kuukauden iässä lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä, ja hän jaksaa myös liikkua enemmän. Lisäksi lapsen tulee painaa vähintään 5kg, jotta hän pysyy lämpimänä vähintään 32 asteisessa vedessä. Noin 3-4 kuukauden iässä lapsi alkaa muodostaa käsitystä oman kehonsa rajoista, lisäksi tässä iässä varhaisheijasteet ja ääniherkkyys alkavat väistymään.

Vesi poikkeaa ominaisuuksiltaan vauvan päivittäisestä elinympäristöstä mistä syystä se tarjoaa kehitykselle tärkeitä uusia aistikokemuksia. Vedessä vauvat pystyvät tekemään asioita, joita kuivalla maalla ei ole mahdollista vielä tehdä. Esimerkiksi vatsauintiasennossa veden noste korvaa puuttuvaa lihasvoimaa vartalon ojentajalihaksissa, joten vauva jaksaa olla pidempään vatsallaan vedessä kuin kuivalla maalla. Veden värinä, noste ja vaste stimuloivat vauvan aisteja, antavat ärsykkeitä kehittyville hermolihasyhteyksille ja tukevat näin ollen vauvan motorista kehitystä. Vaihtelevat asennot ja keinutukset, kiihdytykset ja hidastukset eri suuntiin tarjoavat ärsykkeitä mm. asento- ja lihasaistille. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että vauvauinti, jossa yhdistyvät liikkuminen, erilaiset aistiärsykkeet, kiinteä sosiaalinen vuorovaikutus ja vesi auttavana elementtinä, edistää ja tukee kokonaisvaltaisesti lapsen tasapainoista kehitystä (fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja kognitiivista).

Vauvauinnin tavoitteita tiivistetysti:

- Olla perheen yhteinen iloinen ja virkistävä leikkihetki

- Tukea vauvan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta

- Olla yksilöllinen ja lapsen persoonallisuutta kokonaisvaltaisesti tukeva tapahtuma

- Saada lapsi nauttimaan vedessä olosta ja tehdä hänestä veden ystävä

- Luoda sosiaalista kanssakäymistä perheiden välillä

- Saada lapselle terveellinen ja säännölliseen liikuntaan johtava harrastus

- Tukea lapsen sosiaalista ja motorista kehitystä

- Edesauttaa myöhemmin lapsen uimataidon oppimista sekä siten lisätä myös vesiturvallisuutta

Perheuinti puolestaan on suomalainen käsite ja sillä tarkoitetaan vauvauinnin jälkeistä aikaa eli yli vuoden ikäisenä harrastettavaa uintia. Perheuinnissa lapsi ui edelleen vanhempiensa kanssa, mutta uintikerran sisältö muuttuu lapsen taitojen kasvaessa. Uintituokion sisältöön ja käytettäviin opetusmenetelmiin vaikuttavat alkeisuimaopetuksen elementtien ohella lapsen ikä, oppimiseen liittyvät valmiudet sekä lapsen yksilölliset ominaisuudet. Perheuinti on erinomainen tapa jatkaa yhteistä uintiharrastusta ohjatusti siihen saakka, että perhe ja lapsi ovat valmiita siirtymään tavallisiksi kylpylän käyttäjiksi tai hakemaan palveluita esimerkiksi uimakoulujemme tarjonnasta.

Perheuintiin osallistuvien lasten ikäjakauma on meillä yhdestä vuodesta neljään ikävuoteen asti. Viisi vuotta täytettyään lapsi voi siirtyä uimakouluryhmiimme, ks. kohta uimakoulut.

Perheuinnin tavoitteita lyhyesti:

- Tuottaa lapselle ja vanhemmille iloa ja virkistystä

- Uinnista jatkuva koko perheen harrastus

- Vanhemmille tietoa uinnin oppimisen etenemisestä

- Lapsen itsenäistäminen vedessä

- Uinnista leikkihetki, johon sisällytetään uinnin oppimisen elementtejä

- Lisääntynyt vesiturvallisuus

- Ryhmään totuttaminen